12.12.2010 Lattiakoolausta

Mustan bitumi-ilmansulkupaperin laiton jälkeen on lattiakoolouksen vuoro. Remontin alkuvaiheessa tuli mielessä pyöriteltyä jo useampia lattiarakenne vaihtoehtoja. Päädyin lopulta ristiinkoolaukseen.

Koska eristekerroksen vahvuus on 30 cm, jaoin eristekerroksen siten että alemmat koolingit on 50 x 200 mm lankkua ja ylemmät 50x100mm lankkua. Alemmat koolingit on poikittais-suunnassa lattian alavasoihin nähden, eli jo lattiavasojen suunnitteluvaiheessa tuli ottaa huomioon se miten päin lattialaudat tulee olemaan.

Alemmat koolingit on noin 80 cm: jaolla ja ylemmät noin 60 cm:n jaolla toisiinsa nähden.

Kiinnitin lankut ristikoksi 50x50mm tolpilla, jotka ruuvasin kiinni 80mm:n puuruuveilla.

-H-

20.11.2010 Seinät puhtaaksi

Ennen varsinaisen lattian rakentamista halusin puhdistaa seinät perusteellisesti kaikista rakennuspölyistä ja itiöistä. Eri vaihtoehtoja punnituani päädyin raakaan kloriittiin ja juuriharjaan. Jo aikaisemmin olimme imuroineet kaikki seinät ja katon tehokkaalla rakennusimurilla. Koska kloriitti on voimakas aine, niin puhdistus operaatioon oli syytä varautua suojapuvulla, pitkävartisilla kumihanskoilla, suojalaseilla ja hengityssuojaimella, jossa oli kaasumaisia seoksia suodattavat "patruunat". Ylläolevista kuvista voi nähdä, kuinka paljon hirret vaalenivat kloriittikäsittelyssä.

-H-

19.11.2010 Taapelit sisään

Lattian koolinkeja varten ostimme 50x100mm ja 50x200mm lankkuja. Talven kynnyksellä puutavaraa ei kannata jättää ulos kostumaan, niinpä taapeloin sen sisätiloihin. Onneksi entiset luokkahuoneet on senverran tilavia että yksi 60m2:n huone riitti väliaikaiseksi puuvarastoksi.

19.11.2010 Viemäröintiä

Koska wc:n ja keittiön paikka muuttui, oli syytä uusia koko talon viemäriverkko ennen lattian umpeenrakentamista. Keittiössä osa putkesta täytyi ottaa ylös rossipohjan sisään kulkemaan kallistusvaran vuoksi. Wc:ssä kaikki putket mahtuivat kulkemaan rossipohjan alle ja vain putkien päät jäivät pilkistämään aluslaudoituksen yläpuolelle odottamaan lattiakaivoa, lavuaaria ja vessanpönttöä.

-H-

18.11.2010 Aluslaudoitusta

Lattiavasat ja aluslaudoitus valmistui jo kesäkuussa. Päätin kuitenkin kirjoittaa blogiin vasta nyt, koska perheessämme on ollut muuta tapahtumaa ja ajatukset ovat olleet muualla. Aloitin kuitenkin rakentamisen taas muutaman kuukauden tauon jälkeen ja sen myötä

myös päivityksiä alkaa tulla tällekkin sivustolle.

Kun tolpat oli valettu oikeaan korkoon, laitoin tolppien päälle palan bitumihuopaa kosteuskatkoksi ja sen päälle 100 x 150 mm paksusta palkista lattiavasat. Raakaponttialuslaudoituksen kiinnitin lattiavasoihin naulapyssyllä kolmentuuman nauloilla.

-H-

13.5.2010 Mylly pyörimään

Anturoiden valulaatikot täyttyivät betonipumppuautolla reilussa tunnissa. Betonia meni noin 5-kuutiota. Valulaatikoiden purun jälkeen kasasimme anturoiden päälle pilarit harkoista ja harkkojen keskusta valettiin umpeen betonilla. Harkkojen vaatima betonimäärä oli jo sellainen että se kannatti pyörittää itse betonimyllyllä ja kärrätä kottikärryillä pilareiden luo. Emme alkaneet sottailemaan sementin, hiekan ja veden sekoituksilla, vaan tilasimme paikallisesta rautakaupasta 1000kg:n kuivabetoni suursäkin. Pilarit sai vaateriin ja oikeaan korkoon kätevästi muurauslaastilla. Itse pilarin ja anturan väliin laitoimme vielä palan bitumihuopaa kapilaarista kosteuden nousua estämään ja toinen pala huopaa tulee sitten myöhemmin pilarin päälle lattiavasaa vasten.

-H-

21.4. Valulaatikoiden tekoa

Lattioiden ja trossipohjan rakentaminen aloitetaan anturoiden valamisella. Päätimme betonimyllyn pyörittelyn sijaan tilata paikalle betoniauton. Auto tulee maksamaan parisataa

enemmän, mutta toisaalta noin 5-6 kuution betonisatsin pyörittämiseen myllyllä tuhraantuu turhan paljon aikaa ja vaivaa. Ennen varsinaista valua täytyy tehdä kaikki valulaatikot valmiiksi ja pohjustaa anturoiden paikat sepelillä. Raudoitus anturoihin tehdään valuverkolla, joka on tehty 6mm:n teräslangasta.

-H-

11.4. Sisäseinät paljaiksi

Nyt kun kaikki laho on poissa ja maapohjakin on puhdas, tuli aika poistaa seiniltä vanhat tapetit, puukuitulevyt ja pinkopahvit. Sitä seurasi satojen naulojen poisto seiniltä. Vuokrasimme myös tehokkaan rakennusimurin jossa oli mikrokuitusuodatin ja imuroimme kaikki seinähirret ja niiden välit puhtaaksi homepölyistä. Ilolla panimme merkille kuinka hyvässä kunnossa seinähirret olivat. Kloriittipesun aika tulee vasta myöhemmin, kun aluslaudoitus on valmis.

Ampparit olivat tehneet pesän vanhan tuuletusluukun sisään. Vanhaa ja hylättyä ampiaispesää katsellessa tuli ajatelleeksi miten hyvin se sopiikaan paljaiden hirsiseinien keskelle ja miten paljon samaa onkaan ampiaisten ja hirsirakentajien työnjäljessä.

-H-

26.2.2010 Kivet pihalle

y

Talon edellinen trossipohja ja lattia oli rakennettu kivien päälle. Myös lattian anturat oli tehty kiviä päällekäin asettelemalla. Miettiessämme eri vaihtoehtoja uudelle trossipohjalle päädyimme purkamaan kivet pois. Raahasimme turhiksi jääneet kivet käsipelillä talon eteen. Lopulta kivet päätyivät tontin takarinteeseen traktorin voimin.

21.1. 2010 Seinän tekoa

Pari entistä oviaukkoa ja pätkä huonoksi mennyttä ulkoseinää katonrajassa täytyi korjata. Hirsitalossa seinien korjaus tapahtuu pätkä kerrallaan alhaalta ylöspäin. Työtä suunnitellessa

täytyi ottaa huomioon liitosten lisäksi, mistä suunnasta minkäkin hirren saa pujotettua paikoilleen. Sormiliitosten ja karausten lisäksi hirret vaarnataan kiinni toisiinsa 30mm:n puutapeilla, paikoillaan pysymisen varmistamiseksi.

-H-