14.12.2011 Kalustepuusepän hommia

Liitoksien tekeminen on millimetrien tarkkuutta vaativaa hommaa. Jos seinämät eivät tule joka suuntaan suoriksi ja oikeille kohdille, laatikkokaan ei toimi jouhevasti. Liitoksiakin tuli pyöriteltyä mielessä useaan otteeseen, viimein päätin hylätä puutapit kokonaan. Päädyin loveamaan ja liimaamaan osat toisiinsa. Mahdolliset raot voi vielä kitata piiloon pohjamaalauksen jälkeen, mutta pyrkimyksenä kuitenkin on, että kitattavaa tulisi mahdollisimman vähän, näin lopputuloksestakin tulee kestävämpi ja tukevampi.

-H-

7.12.2011 Laatikko ja kiskoja

Ennen kuin laatikoston voi laittaa kasaan, on asennettava laatikkokiskot paikoilleen. Paikallinen keittiökaapistoihin erikoistunut firma myi minulle irtonaisina kiskot ja niiden vastakappaleet. Koska Suomessa ollaan nykyisin totuttu laatikoihin joiden etupinta jää kehyspuiden eteen, on nämäkin kiskot on suunniteltu ei-uppoaviin laatikoihin. Jos kiskon olisi asentanut suoraan runkoon, laatikon etupinnan kiinitys olisi pitänyt porata liian laitaan, koska laatikon laita toimii samalla kiskon vastakappaleena. Juuri tästä johtuen laitoin kapeat kovalevysuikaleet kiskon ja kaapinrungon väliin, näin myös vastakappale siirtyi tuon 3mm pois etupinnan laidasta.

-H-

1.12.2011 Keittiön rakennus alkaa

Olin jo pitkään olen pyöritellyt ajatusta siitä, että teen keittiön alakaapistot itse. Meidän suunnitelmat lähti muutamasta valokuvasta (ylin kuva) liikkeelle ja päädyimme aika perinteisiin ratkaisuihin kehyspuihin uppoavine laatikkoineen ja puutyötasoineen. Tiskiallasratkaisu on ennemminkin Keski-Euroopan maaseudulla tunnetumpi keraaminen iso allas, kun taas Suomessa ainakin tarjonnan perusteella suositaan teräksistä kahta pienempää allasta. Työtason syvyydeksi haluttiin standardista poikkeava 70cm. Puukeskuksessa kaikki materiaalit on ilmeisesti suunnattu 60cm:n syvyiseen kaapistoon, kun kaikki liimalevyt on halvempia tämän levyisinä. Ostin levyt 60cm leveänä ja lainasin työpaikalta levypuristimia, joilla sain liimattua levyt oikean levyisiksi siellä missä tarvitaan (päädyt ja työtasot). Väliseinät kaapistossa saavat jäädä 60cm syviksi, koska takaosa niistä jää kuitenkin piiloon.

-H-

7.11 2011 Muurin kalkitseminen ja pinkopahvi

Lopullisen pinnan saamiseksi muuriin täytyi tehdä kalkkimaali. Jotta maalista tulisi pysyvä se täytyi valmistaa märkäsammutetusta hautakalkkitahnasta. Ensin valmistin kalkkiveden sekoittamalla kalkkitahnaa ja vettä kannelliseen ämpäriin suhteessa 1:5. Kun ämpäri oli ollut viileässä yhden vuorokauden oli kalkkitahna laskeutunut ämpärin pohjaan ja päällä oli kirkasta kalkkivettä. Itse maalin valmistin sekoittamalla kalkkiveteen uutta kalkkitahnaa suhteessa 1:1. Ennen kalkitsemista kostutin muurin kalkkivedellä ja sudin sitten kalkkimaalin muuriin kalkkihakkurilla (pitkäkarvainen kalkkimaalisivellin).

Kalkitsemisen jälkeen kastelin vielä leikatut pinkopahvit odottamaan asennusta muurin viereiseen seinään. Seuraavana päivänä nakuttelin pahvit seinälle pinkopahvinauloilla käyttäen pinkopahvinauhaa vahvikkeena naularivien alla. Keskeltä kiinnitin ylemmän pinkopahvin liisterillä alempaan. Tällä tavalla sain seinän keskelle jäävän alemman pahvin laidasta naularivin piiloon. Pahvien välisen sauman voi vielä kitata tasoitteella piiloon ennen pinkopahvien maalausta.

-H-

1.11.2011 Muurin rappaus

Työhuoneen puoleisen uunin takaseinä kaipasi tuvan puolella hieman yhtenäisempää ilmettä. Ensin laitoin rakoihin kaistan palovillaa ja taittelin metalliverkosta kaistaleet antamaan tartuntapintaa rappaukselle. Koska muuri oli jo maalattu, pohjustin koko muurin muurauslaastilla. Rappaus ei tartu suoraan maalatulle pinnalle ja maalin poistaminen olisi taas ollut liian työlästä. Laastin kuivuttua tein päälle täyterappauksen Ks 50/50 rappauslaastilla kolojen tasoittamiseksi. Täyterappauskerroksen kuivuttua tein vielä yhden rappauskerroksen samalla laastilla, mutta lisäsin siihen vielä kalkkia noin 20%. Siten sain laastista Ks 70/30 seoksen, joka on parempaa pintarappaukseen. Pinnan tasoitin polymeerihiertimellä, joka on nykyversio puuhiertimestä, ainakin rautakauppiaan mukaan.

-H-

22.10.2011 Kaivo kuntoon

Vielä ennen ensilumia oli aika laittaa porakaivo kuntoon. Koska kaivoon täytyi laskeutua useita metrejä, avuksi kannatti pyytää kaveri. Jos jotain sattuisi toinen pystyisi auttamaan kaivosta ulos ja hälyyttämään apua. Alhaalla kaivossa ainakaan minun matkapuhelimessani ei ollut kenttää. Paikallisesta LVI-liikkestä sain lainaksi tyhjennyspumpun. Kun kaivoa tyhjensi sai sen omalla vedellä harjattua seinämät puhtaiksi. Samalla tuli todettua että kaivon renkaat ulottuivat maanpinnalta noin 3 metriä alas ja loput vesipesästä oli räjäytetty suoraan kallioon. Vesipesän pohjalta sai tyhjennettyä töhkät pois muurauskauhan ja sankon avulla. Rakensin myös uuden välipohjan pumpulle kaivoon, koska entinen oli jo niin huonossa kunnossa.

-H-

15.10.2011 Lattian vahausta

Parin koepalan jälkeen päädyimme Osmo Colorin (3040 läpikuultava valkoinen) öljyvahaan. Vahan levityksessä käytin 100mm:n tasoittajaa (sivellintyyppi) koska vahaa pitää levittää mahdollisimman ohut kerros. Ensimmäinen kerros on vielä aika haalea, koska puu imee vahaa myös itseensä. Valkoisemman lopputuloksen saa kun levittää vahaa vielä toisen kerroksen ensimmäisen päälle.

-H-

7.10.2011 Lattian hiominen

Muutaman kympin vuokralla sai rakennuskonevuokraamosta lainaksi lattianhiontakoneen. 150 m2:n hiomisesta suoriutui yhden viikonlopun aikana. Isä vinkkasi että ennen hiomista kannattaa lattialaudat kastella ja antaa kuivua, näin puunsyyt nousevat kuivuessaan ylös. Kun ne hiomakoneella hioo tasaiseksi niin syyt eivät nouse enää vahatessa, vaan lattiasta tulee tasainen.

-H-

1.10.2011 Luokkahuoneen lattia valmiiksi

Muutaman päivän asennustyön jälkeen lattia valmistui. Luokkahuone on vielä tarkoitus jakaa väliseinällä, mutta suunnitelmat on jo muuttuneet niin moneen kertaan rakentaessa että suhtaudun huoneen jakamiseenkin varauksella, vaikka tuskin perheemme kuitenkaan kahdelle noin 60 m2:n huoneelle käyttöä löytää. Toinen huoneista kun on jo päätetty jättää isoksi tuvaksi. Tietysti makuuhuoneet voisi sijoittaa myöhemmin talon toiseen päätyyn, jonka valmistuessa sinne tulee vielä 80 m2 lisää asuintilaa ja jonka huoneet ovat jo valmiiksi pienemmän kokoisia. Täytyynee pohtia asiaa kaikessa rauhassa muun perheen kanssa kunhan nämä ensimmäiset noin 150 m2 asumiskuntoon tulevat.

-H-

22.9.2011 Toisen luokkahuoneen lattia

Luokkahuoneen lattian eristyksen ja paperoinnin jälkeen oli taas lattialautojen vuoro. Ostin samanlaista ympäripontattua, erikoiskuivaa, 185mm leveää, 32mm paksua lattialautaa samasta höyläämöstä kuin edellisiinkin huoneisiin. Ensimmäisen laudan asettelussa saa olla tarkkana että lauta tulee suoraan, muuten seuraavat ponttaukset eivät mene pohjaan saakka ja lautojen väliin jää rakoja. Huoneen koko on 10m x 6m eli 60m2. Tämän kokoisessa huoneessa

raot vain kertautuisivat ja lopussa saattaisi olla jo monen sentin raot. Suoruuden katsomisessa käytin luotinarua ja mittanauhaa. Hirsiseinä olikin niin kaareva että muotoilin sirkkelillä ensimmäisen lautarivin seinään sopivaksi. Lopulliseen suoruuteen sain laudat sitten asennuskiilojen avulla. Laita täytyi myös kolota sähköjohdoille että ne mahtuivat nousemaan lattiasta seinille. Vaikka omistankin katkaisusirkkelin (isältä saatu), niin paras katkaisujälki kuitenkin saavutettiin käsisahalla.

-H-

15.9.2011 Sisäkaton uudelleen maalaus

Tulipa taas kerran todistettua oikeaksi, että puoliso on parempi sisustusasioissa. Halusimme molemmat raikkaan valkoisen katon, mutta kun on tälläinen "värisokea", niin olin sekoittanut värin ihan beigeksi (keltaokra). Ei siinä auttanut kuin vaihtaa vuoroa kotihommissa ja antaa vaimon tehdä työ uudestaan. Hän tosin vaati (tämäkin ihan viisasta) kaiteet rakentamaani pukkiin, koska katto on kuitenkin 3,5 metriä korkealla ja jos pukin päältä putoaa, niin sattuu. Hän osti valmiin Uulan valkoisen pellavaöljymaalin ja sekoitti siihen tipan nokimustaa estämään pellavaöljymaalille ominaista kellastumista sen reagoidessa valoon. Keskimmäisestä kuvasta voi sitten havaita eron. Tuli katto sitten maalattua kahteen kertaan beigellä pohjamaalilla ja kahteen kertaan päälle oikealla sävyllä.

-H-

1.9.2011 tuvan sisäkaton maalaus

Koska en tykkää nykyajan muovimaaleista monesta eri syystä (ei hengitä, tuhoaa puun, ei voi maalata päälle kuin lateksilla, irtoaa suikaleina vanhetessaan jne...) päädyin pellavaöljymaaliin. Pienen harkinnan jälkeen päätin alkaa sekoittelemaan maalia itse. Ostin pellavaöljyvernissaa, liitujauhoa, titaaninvalkoista, nokimustaa ja keltaokraa tilaamalla ne paikalliseen rautakauppaan. Kun olin saanut seinät ja lattian suojattua raappasin kaiken irtonaisen vanhan maalin pois katosta. Öljymaalia ei telata, eikä ruiskuteta, vaan se täytyy sutia kiinni kattoon ohuina kerroksina.

-H-

22.8 sisäkaton tiivistys

Vaikka ullakolle puhallettiinkin vanhan eristekerroksen päälle aimoannos selluvillaa, niin yksi lämmön karkaamiselle arka paikka löytyy sisäkaton rajasta. Kattolistojen irroituksen jälkeen leikkasin ilmansulkupaperista suikaleita jotka taitoin keskeltä. Kiinnitin suikaleet nitojalla kattoon ja seinään kiinni mahdollisimman tiiviisti. Ilmansulkupaperi estää myös roskien ja eristeen varisemisen lattialle ullakolta. Kulmaan tulee vielä valaisinjohdot piiloon ennen listojen kiinnitystä.

-H-

21.8 Loppukesän iltatunnelmia

-V-